Ukkosta ja hyttysiä…
Kesäkuun keikat aloitettiin riemukkaasti Annen & Mistralin matkassa Hartolan Krouvin lavalta. Illan iloista menoa ei pahemmin haitanneet sen kummemmin koko päivän ja illan kestäneet ukkoset, eikä myöskään nämä Krouvin lavan ”kuuluisat” lukemattomat hyttyset…
Mitä ihmettä: -että näin tällä kertaa… ;-))
Mitä ihmettä: – Olimme tällä kertaa kolmistaan liikkeellä, Anteron ja Tarmon kanssa. Saavuimme keikkapaikelle Krouviin siinä puoli yhdeksän tienoilla pienen
sateen saattelemana… astelimme aivan normaalisti kohti lavan
ulko-ovea. Ovella meidät pysäytettiin, toivotettiin kohteliaasti tervetulleiksi, ja samalla meille
tarjottiin leimat kämmenselkään. Miksi nyt jo leimat, missä olivat lipun myyjät, me
emme ainakaan heitä vielä ole havainneet, ei oiken ymmätänyt... saavuimme sisälle ei sielläkään lipun myyjiä, mitä
ihmettä pääseekö tänne muka ilmaiseksi??
Pikapuolin, kuten yleensä alkoi jo tuota kahvihammasta kolottaa, että kahvia pitäis kyllä kohtapuolin saada. Menimme kahvilan puolelle ostaaksemme kupposet kahvia, Antero lupas tarjota kierroksen.
Kahvilan kohtelias täti kertoi, elkää suotta, ”tuolla sisällä Kalevi tarjoaa ilmaiset kakkukahvit”… no
oliko se nyt Kalevi kuka ne kahvit tarjoaa, en ole aivan varma, mutta ei kait sen tässä väliä. Jokatapauksessa saimme luvatut ilmaiset kahvit oikein ison kakkupalan
kera.
Ja ei tässäkään vielä kaikki tuohon kummalliseen "tuottoisaan" iltaan, vaan kuin pisteeksi
iin päälle keikkakaverini Antero löysi lattialta kympin setelin… ja meillehän tuolla löydetyllä kympillä oli hienosti sopivaa käyttöä, saimme sillä maukkaat makkarat karaokebaarin puolella... "minä voin kyllä tarjota", - hymyili onnelinen kympin löytäjä! Ei hullumpaa, että näin tällä
kertaa!! ;-))
Riemukasta menoa Annen tapaan…
Aina niin tyylikäs Annemme asteli lavalle oranssi –
valkeassa asussaan, viimeisteltynä aina kenkiään myöten, se on Anne se, - aloittaen illan osuutensa
kauniilla uuden levyn nimikko kappaleellaan ”elämä on lahja”. Aloitus kappaleensa jälkeen Anne
toivotti tanssikansan tervetulleeksi… ”Terveisiä Karviasta", jatkaen edelleen "matkalla oli
ukkosta ja Virroilla satoi räntää... vaikka olis lumipaloja tehnyt”…
”Jokaiselle ainakin yksi”…
Aloituskappale sai parikseen
vanhan tutun ”asfalttiviidakon”. Jatkossa kuulimme kappaleet järjestyksessään,
Fredin ja Veksi Salmen ”hän on mun”, - ehkäpä meille kaikille tutummin kappale, ”hän on mun lökäpöksyni
mun”, edelleen ”tahdon sulle”, muistatko Monorepoon”, ”kaunis valhe”, ”enkeleitä onko
heitä”… enkeleitä?, ja onhan niitä jos on Annea uskominen, ja mikseipä ei olisi. ”On niitä,
jokaiselle ainakin yksi”, näin Anne! :-))
”Tai sitten aamulla”…
Keikkaa jatkettiin kappaleilla,
niin ikään järjestyksessään ”juokse”, Annen säveltämät kappaleet, joskus hänen 14:sta
vuotiaana siveltämä ”elämän peli” sekä toisena omana
kappaleenaan ”hei älä karkaa”… Ja edelleen jatkaen keikkaansa Olavi Virran kappaleella ”sinun
silmiesi tähden”... Anne heti tuohon kappaleensa jälkeen. ”Kun kerta silmiin
on katseltu aikansa voidaan soitella vaikka illalla, tai vaikka sitten aamulla”. Kuten arvata saattaa tämä Annen pikku tarina oli seuraavaan kappaleesen esittely, ”minä soitan
sulle illalla”…
Mainio, ”menneet”… :-)
Eka setti päätettiin samba –
kappaleilla, ekaksi ainakin Tapsukan mielestä yksi Annen uuden levyn
ykköskappaleista ”menneet”. Se on upea sävellys, sekä samban rytmi, kyllä kelepoo... "menneet" kappaleen parina kuulimme samban ”syttynyt on jo rakkautemme”…
”Lennetään” – ja taputukset päälle!...
Toinen setti aloitettiin kappaleella
”lennetään”. Aloitus kappale sai parikseen Annen omaa tuotantoa olevan ”hei, älä karkaa”. Näiden jälkeen kuulimme muun muassa kappaleet ”rannalla kyynelten meren”,
”kuin helminauhaa”, ”ei soittaa kauniimmin voi” sekä ”kutsuvasti
rummut soivat, -kappale jonka jälkeen Anne alkoi pohtimaan minkähän ikäinen
tuossa kappaleessa parinaan tuolloin ollut Anneli mahtoikaan olla… ”kolmetoista,
vai olikohan Anneli jo neljätoista?” ...voi että sentään!
”Pienen hetken”… :-))
Seuraavana saimme kuultavaksi muun muassa kappaleet, kuten mainio live kappale ”kuljettaa”, ”tyynyyn jäljet jää” sekä jälleen yksi Tapsukan
suurista suosikeista, pitkästä aikaa keikalla kuulemani ”pienen hetken”, ”vielä virtaa
vedet” sekä ”valokuva”. Setin päätteeksi kuulimme
kappaleet ”sielu salamoi” sekä ”viimeinen”…
Suuret kiitokset riemukkaasta
keikasta Annelle sekä maan mainiolle Mistral –orkesterille!
Niin muuten, sisään oli kyllä normaali maksu... hupsista, -että näin tällä kertaa!!! ;-))
Niin muuten, sisään oli kyllä normaali maksu... hupsista, -että näin tällä kertaa!!! ;-))
Tapsukka :-))

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti